Suuresti Pride

Sain eilen viestejä hätääntyneiltä kansalaisilta. En yhtä, vaan useampia. Hätä oli Pride-kulkueesta. Sitä toivottiin kiellettäväksi tulevilta vuosilta. Koettiin, ettei ole lapsen edun mukaista nähdä kulkueessa olevia ihmisiä.

Kouluterveyskyselyn (2017) laaja tutkimusaineisto kertoo, että sateenkaarinuoret tarvitsevat tukea. Sateenkaarinuorten yksinäisyys on yleisempää kuin heteronuorilla. Ammattiin opiskelevista sateenkaaripojista 23 % ja lukion sateenkaaripojista 18 % kertoi olevansa vailla ystävää, jonka kanssa keskustella luottamuksellisesti omista asioista. Heteropojilla tämä osuus oli 7-9 %. Sateenkaaritytöistä 10-11 % ja heterotytöistä 5 % oli vailla läheistä ystävää.

Sateenkaaripojista puolet ja tytöistä kolmasosa kokee olevansa tärkeä osa kouluyhteisöä, heteropojista 2/3 ja heterotytöistä puolet.

Uhkailun, kiusaamisen ja väkivallan kokemukset ovat erityisesti sateenkaaripojilla yleisempiä kuin muilla nuorilla. Koulukiusattuina vähintään kerran viikossa oli lukioissa opiskelevista sateenkaaripojista 7 %, ammatillisissa oppilaitoksissa 16 %. Fyysistä uhkailua sateenkaaripojista oli vuoden aikana kokenut lukiolaisista 22 %, ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevista 27 %.

Entäpä vanhemmat? Henkistä väkivaltaa vanhemmiltaan oli lukioiden sateenkaaritytöistä kokenut 42 % (heterotytöistä 34 %). Ammattiin opiskelevista sateenkaaripojista 15 % oli kokenut fyysistä väkivaltaa vanhemmaltaan (heteropojista 2-3 %) – toistan, fyysistä väkivaltaa.

Edellä olevat luvut ovat tosielämää. Lapsia Suomessa vuonna 2018. He ovat 6874 ihmistä, jotka varttuvat aikuisuuteen ympäristössä, jota jokainen meistä on luomassa. Meille kaikille rakkaita, eikö niin? Kuin sinä tuon rakkauden osoitat ilman ehtoja?

Lapsiasiavaltuutettuna joudun toteamaan, että olemme vasta alkuportailla seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien lasten ja aikuisten oikeuksien ymmärtämisessä yhteiskunnassamme. Nyt istuva eduskunta käsitteli niin sanottua tasa-arvoista avioliittolakia kansalaisaloitteen perusteella, ei hallituksen esityksen. Eduskunnan niukka enemmistö hyväksyi muutoksen, hallituksen edustajista enemmistö oli vastaan. Esimerkiksi Suomen ev.lut. kirkolla näyttää olevan suuria vaikeuksia tämän maallisen lainsäädännön hyväksymisen kanssa. Tilanne on historiallinen, ristiriita on suuri.

Ja uudet asiat odottavat jo käsittelyään. Esimerkiksi intersukupuolisten lasten oikeudet ovat monelle vielä kaukainen asia. Meidän tämän ajan ihmisten on vaikea käsittää, että ihminen onkin ihmeellisempi kuin sukupuolikategoriat tai Väestörekisterikeskuksen ohjelmisto. Tänäkin kesänä meille syntyy tähän maahan lapsia, joiden sukupuoli on määrittelemätön. Nämä lapset ja heidän perheensä tarvitsevat tukea, myötätuntoa ja aikaa. Sekä vahvan yhteiskunnan, joka tukee intersukupuolisen lapsen oikeuksia. Pakotettu sukupuoli on vankila.

Suomen vahvuus yhteiskuntamme kehittämisessä ovat olleet universaalit palvelut ja vahva lainsäädäntö. Tänään on kysyttävä, miten nämä turvaavat seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien lasten oikeuksia. Lasten ja nuorten oman arvion mukaan, Kouluterveyskyselyyn pohjautuen, ei riittävästi.

Uskon, että kasvatuksellakin on merkitystä. Tarvitsemme varhaiskasvatuksen palveluista alkaen ihmissuhde- ja seksuaalikasvatusta, jossa jokainen ihminen ymmärtää oman arvonsa ja jokaisen ihmisen oikeudet.

Lopulta ihmisen yksinäisyys määrittää sinut suhteessa muihin. Paljon kestää pitkiä katseita ja puheita, kunhan ympärillä on läheisiä, jotka tukevat ja kulkevat mukanasi. Lapselle ja nuorelle yksinäisyys on suurinta syrjäytymistä. Siksi on pidettävä huolta, että maamme laajoissa perhekohtaisissa terveystarkastuksissa vanhemmille terästetään, että lapselle ja nuorelle tai hänen kavereilleen ei käännetä selkää. Tämä keskustelu ei ole valinnainen, se on pakollinen osa maamme kasvatuskulttuuria. Ja on pidettävä huolta, että lapsille ja nuorille esitellään Kouluterveyskyselyn tulokset ja vahvistetaan heissä kehittymässä olevaa kykyä tukea kaveria – yksinäisten sateenkaarinuorten osuus on suuri.

Maailma muuttuu paremmaksi. Onneksi on Pride-kulkue, josta on helppo olla ylpeä. Kiitos kaikille järjestäjille, vapaaehtoisille, jokaiselle mukana olevalle. Suuresti Pride.

Kirjoittaja on Tuomas Kurttila, lapsiasiavaltuutettu

Kirjoittaja toimii Suomen lapsiasiavaltuutettuna ja Euroopan lapsiasiavaltuutettujen puheenjohtajana. Vuonna 2017 Euroopan lapsiasiavaltuutetut hyväksyivät yksimielisen kannan lasten ihmissuhde- ja seksuaalikasvatuksesta. Tänä vuonna Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on antanut ratkaisun, että perheellä ei ole oikeutta kieltää lasta osallistumasta oppivelvollisuuteen kuuluvaan terveyskasvatukseen vedoten perheen uskontoon tai kulttuuriin.