Additionally, paste this code immediately after the opening tag:

Majoittamisen ongelmat heikentävät lhbtiq-turvapaikanhakijoiden asemaa entisestään

 

 

HeSetan Together-työ on seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien turvapaikanhakijoiden parissa tehtävää erityistyötä. Työ koostuu useiden viikottaisten ryhmien, yksilötason tukityön sekä erilaisten tapahtumien ja vaikuttamistyön kokonaisuudesta. Kerätyn palautteen ja muun arvioinnin perusteella olemme havainneet, että Together-työ tukee osallistujien hyvinvointia ja että työ vastaa seksuaali – ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien turvapaikanhakijoiden erityistuen tarpeeseen.

Olemme myös todenneet, että seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien turvapaikanhakijoiden siirrot pääkaupunkiseudun ulkopuolelle vaikeuttavat huomattavasti kohderyhmään kuuluvien mahdollisuuksia kotoutua, saada oleskelulupa ja kuulua turvalliseen yhteisöön.

 

Pääkaupunkiseudulla ei ole riittävästi majoituspaikkoja

Olemme lyhyen ajan sisällä saaneet tiedon usean vastaanottokeskuksen sulkemisesta. Helsingin kaupungin Kaarlenkadun, Suomen Punaisen Ristin Metsäläntien ja Medivida oy:n Raaseporin vastaanottokeskusten sulkeuduttua pääkaupunkiseudulta ja sen lähistöltä häviää noin 450 majoituspaikkaa. Nämä toimipisteet ovat olleet majoituspaikkoja useille seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluville turvapaikanhakijoille, jotka ovat myös Together-työmme asiakkaita.

Kotimajoitusverkosto ry on Together-työn sanoinkuvaamattoman arvokas kumppani, joka on auttanut monia seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvia turvapaikanhakijoita löytämään turvallisen ja heitä monin tavoin tukevan kotimajoituksen.

Suuri kiitos kuuluu Kotimajoitusverkoston ja sen työntekijöiden lisäksi lukemattomille kotimajoittajille ja muille vapaaehtoisille, jotka tekevät korvaamattoman arvokasta työtä. Valitettavan usein heidän työnsä ei ainoastaan tuota asiakkaidemme hyvinvointia tukevaa lisäarvoa, vaan paikkaa viranomais- ja palvelujärjestelmän aukkoja, joiden läpi asiakkaamme uhkaavat pudota.

Tammikuussa 2019 Kotimajoitusverkosto joutui linjaamaan, että pääkaupunkiseudun kotimajoitukset ovat toistaiseksi tauolla. Syynä tähän oli hakijoiden suuri määrä suhteessa kotimajoittajiin. Useimmat turvapaikanhakijat haluavat monista syistä johtuen pysyä Helsingin alueella epätoivoisesti.

 

Epätoivo altistaa hyväksikäytölle

Asumiseen liittyvät ongelmat ovat synnyttäneet asuntobisneksen, jossa turvapaikanhakijoiden epätoivoa käytetään häikäilemättä hyväksi. Turvapaikanhakijat ja paperittomat altistuvat hyväksikäytölle, joka vaihtelee taloudellisesta riistosta osin ihmiskaupan tunnusmerkkejä täyttävään hyväksikäyttöön. Hyväksikäyttöä on vaikea havaita, ja uhrien on vaikea saada apua.

Peräänkuulutamme Helsingin kaupungin ja Maahanmuuttoviraston vastuuta tilanteessa,  joka kuormittaa viranomaisjärjestelmää ja joka altistaa lukemattomia haavoittuvassa asemassa olevia ihmisiä hyväksikäytölle. Kotimajoitus on usein edistänyt asiakkaidemme kotouttamista ja toipumista valtavasti. Samalla se on vienyt painetta viranomaisjärjestelmältä vähentämällä muun muassa sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttöä.

Vastuun haavoittuvimmassa asemassa olevien turvapaikanhakijoiden turvallisesta majoituksesta ja kuntoutumis- ja kotoutumisprosessista ei kuitenkaan tulisi olla näin merkittävissä määrin yksittäisten aktiivisten kansalaisten ja kansalaisjärjestöjen harteilla. Erityisen haavoittuvassa asemassa olevien turvapaikanhakijoiden majoitus pääkaupunkiseudulla tulisi turvata kestävillä ja eettisillä ratkaisuilla.

 

Helsingin kaupungin strategia velvoittaa ehkäisemään eriarvoistumista

Suomen suurimpana kuntana ja maan suurimpia sosiaali- ja terveysalan työnantajana  Helsingin kaupungilla on tilanteessa erityinen vastuu. ”Maailman toimivin kaupunki”- strategiassa Helsinki linjaa muun muassa ennaltaehkäisevänsä asukkaidensa eriarvoistumista ja syrjäytymistä kohdentamalla toimiaan erityisen haavoittuvassa asemassa oleviin henkilöihin ja ihmisryhmiin. Strategiassa Helsingin kaupunki myös sitoutuu työskentelemään sen eteen, että kaupunki kasvaa turvallisesti ilman, että eri asukasryhmien välille syntyy vahvaa eriytymistä.

Majoitustarpeessa olevien hyväksikäyttö on malliesimerkki tuhoisasta ja eriyttävästä toiminnasta, jonka hoitoon ja ennaltaehkäisyyn viranomaisten on panostettava mahdollisimman varhaisessa vaiheessa turvaamalla riittävä majoitus. Helsingin kaupungin vastuu korostuu etenkin keskustelussa mahdollisesta pääkaupunkiseudun vastaanottokeskusten yksityistämisestä.

Julkisuudessa on keskusteltu muun muassa Esperin, Attendon ja Ankkalammen vanhustenhoidon ja varhaiskasvatuksen huonosta ja vaarallisesta tilasta. Esiin tulleiden tapausten  on todettu olevan vain jäävuoren huippu. Voimme vain kuvitella sen seurauksia, mikäli vastaavia toimintatapoja sovellettaisiin henkilöihin, joilla ei ole kansalaisuutta, kielitaitoa saati tukiverkostoa.

 

Ongelmat viranomaisprosesseissa kasautuvat sosiaalityöhön

Asiakkaiden tilanteet sekä esimerkiksi majoitukseen ja turvapaikkaprosessiin liittyvät rakenteelliset ongelmat luovat eettisesti kestämättömän tilanteen vastaanottokeskuksissa ja järjestöissä sosiaalityötä tekeville. Olemme pakotettuja luokittelemaan asiakkaat kiireellisyysjärjestykseen ja valitsemaan huonoista vaihtoehdoista vähiten huonon.

Erityisen haavoittuvassa asemassa olevien seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien turvapaikanhakijoiden tilanteet ovat hyvin moninaisia. Osalla turvapaikanhakijoista on kohtuuttoman suuria haasteita viranomaisjärjestelmässä pärjäämisessä, osa on joutunut matkallaan ihmiskaupan kohteeksi, osa ei osaa lukea tai kirjoittaa. Yhdistävänä tekijänä heillä kaikilla on turvan ja tuen tarve.

Jokainen asiakas on oikeutettu siihen, että heidän erityinen haavoittuvuutensa huomioidaan prosessissa. Trauma vaikuttaa tutkitusti turvapaikanhakijoiden valmiuksiin pärjätä viranomaisjärjestelmässä ja puolustaa omaa oikeusturvaansa.

Useat asiakkaistamme eivät tunne vaihtoehtoja, eivätkä uskalla siirtotilanteessa sanoa vastaan tai ottaa yhteyttä HeSetaan tai muihin järjestöihin. Asiakkuudessa jo olevien kohdalla saamme useimmiten tiedon siirroista etukäteen ja voimme yrittää etsiä vaihtoehtoja.

 

Vastaanottokeskuksilla ei ole yhtenäisiä käytäntöjä

Yhteistyö HeSetan Together-työn ja eri vastaanottokeskusten välillä kuitenkin vaihtelee valtavasti. Osassa pääkaupunkiseudun ulkopuolella olevista keskuksista työntekijät ovat todenneet seksuaali- ja/tai sukupuolivähemmistöön kuulumisen olevan hakijan ”oma asia”. Keskusten työntekijät eivät ole suostuneet auttamaan siirrossa pääkaupunkiseudulle tai tukemaan sitä, että turvapaikanhakijat pääsevät matkustamaan pääkaupunkiseudulle tutustumaan mahdollisiin kotimajoittajiin. Osa keskusten työntekijöistä on myös ilmaissut epävarmuutensa siitä, miten toimia tilanteessa, kun saadut ohjeistukset muuttuvat toistuvasti tai ovat muuten epäselvät.

Epävarmuuden värittämä tilanne ajaa työntekijät tilanteeseen, jossa ei ole aikaa tai mahdollisuuksia käydä keskustelua tai vaikuttaa rakenteisiin pitkäjänteisesti resurssien kuluessa asiakkaiden akuutin hädän ratkaisemiseen. Näin tapahtuu siitä huolimatta, että kaikkea vastaanottotoimintaa valvoo Suomessa yksi ja sama viranomainen, Maahanmuuttovirasto.

 

Turvapaikanhakuprosessin ajan lyhentäminen on heikentänyt oikeusturvaa

Maahanmuuttoviraston vastuuta ei voi ohittaa, sillä sen tehtävä on järjestää vastaanottokeskuspalvelut sekä vastata niiden valvonnasta, sekä laajemmin turvapaikkaprosessista.

Asiakkaiden asema on heikentynyt entisestään sen jälkeen, kun Maahanmuuttovirasto lyhensi hakemusten käsittelyajan kuuteen kuukauteen vuonna 2018. Oikeusavustajilta saamamme tiedon mukaan Maahanmuuttovirasto odottaa, että seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvat turvapaikanhakijat pystyvät osoittamaan olleensa jo pitkään erityistuen piirissä, jotta heidän kertomuksensa identiteetistään uskotaan todeksi. Lyhentyneen käsittelyajan vuoksi tämä on entistä vaikeampaa. Olemme saaneet useilta oikeusavustajilta huolestuneita kyselyjä siitä, ehditäänkö Together-toiminnan kohderyhmään kuuluvat turvapaikanhakijat tunnistaa ja saada erityistuen piiriin ajoissa.

Pakolaisneuvonnan johtava lakimies Marjaana Laine ja toiminnanjohtaja Pia Lindfors kirjoittivat 1.2. Helsingin Sanomien vieraskynässä siitä, kuinka turvapaikanhakijoiden oikeusturva on entisestään heikentynyt viime aikaisten muutosten vuoksi. Pakolaisneuvonta kohtaa työssään jatkuvasti turvapaikanhakijoita, joiden tapauksia ei ole tutkittu asianmukaisesti ja joiden ainoa mahdollisuus on tehdä uusi hakemus.

 

Maahanmuuttoviraston vaatimukset ovat ristiriidassa käytäntöjen kanssa

Varhainen tunnistaminen sekä oikeusapu ja erityistuen piiriin pääsy ovat yhä merkittävämmässä asemassa turvan saamisen kannalta. Avainasemassa ovat etenkin vastaanottokeskukset. Erityistuen piiriin pääsy hankaloituu entisestään, kun vähemmistöihin kuuluvat turvapaikanhakijat ovat majoitusratkaisujen vuoksi yhä useammin erityistuen saavuttamattomissa.

Useat asiakkaamme ovat oikeutetusti ahdistuneita siitä, että Maahanmuuttovirasto pyytää heiltä lausuntoja järjestötoiminnassa mukanaolosta tilanteessa, jossa tällaisen erityistuen piiriin on pahimmillaan kuukausien jono tai henkilöt on sijoitettu kuntiin, joissa tällaista tukea ei ole saatavilla.

Ammatillista tukea seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluville turvapaikanhakijoille on tarjolla ainoastaan Helsingissä ja Tampereella. Odotusten  ja vaikuttamisen mahdollisuuksien välinen epäsuhta voi aiheuttaa tilanteita, joissa turvapaikanhakijat hakeutuvat asumaan Helsinkiin hinnalla millä hyvänsä.

 

Auta jakamalla tietoa tilanteesta tai ryhtymällä kotimajoittamiseksi

Nyt jos koskaan kannattaa tarttua toimeen, tarjota kotimajoitusta tai kannustaa lähipiirissä olevia siihen, käydä keskustelua päättäjien kanssa ja selvittää asioita ennen vaaliuurnille astelua.

Erityinen mahdollisuus vaikuttaa on muun muassa Helsingin kaupungilla ja Maahanmuuttovirastolla. Pyydämmekin vaikutusvaltaisia tahoja tarttumaan toimeen haavoittuvimmassa asemassa olevien suojelemiseksi.

Otathan yhteyttä Kotimajoitusverkostoon mikäli voit tarjota turvallisen ja tasapainoisen kotimajoituksen lhbtiq-turvapaikanhakijalle info(@)kotimajoitusverkosto.fi

Mikäli et voi itse ryhtyä kotimajoittajaksi, levitäthän tietoa kotimajoittamisesta verkostoissasi.

 

Mimosa Puumalainen,

vastaava yhteisötyöntekijä

HeSeta (tuleva Helsinki Pride -yhteisö)