Additionally, paste this code immediately after the opening tag:

“Baher of Finland”

International Queer & Migrant festival (IQMF.NL) on vuosittain Hollannissa järjestettävä elokuvafestivaali. Neljättä kertaa järjestetyn festivaalin tarkoituksena on lisätä LGBTIQ- maahanmuuttajien tilanteen näkyvyyttä sekä tuoda esiin ihmisessä olevaa sisäistä voimaa.

Festivaali näyttää elokuvia, jotka keskittyvät LGBTIQ – yhteisöön ja eritoten heihin, jotka ovat etsimässä luottamusta, ystävyyttä, rakkautta, turvallisuutta ja hyväksyntää. International Queer & Migrant Film Festival haastaa näkemyksen, että homoseksuaalisuus on puhtaasti länsimainen ilmiö. Eikä ainoastaan haasta, vaan myös näyttää toteen, että eri kulttuureissa seksuaalisuudesta sekä puhutaan että sitä käsitellään eri tavoin. Liittyen tähän kontekstiin “Baher of Finland” -dokumenttielokuva valittiin mukaan festivaalin ohjelmistoon. Tapahtumapaikka oli deBalie Leidsepleinilla Amsterdamissa.

Matkaan lähti dokumentissa esiintyvät Baher Al-Basri ja Hesetan pj. Hassen Hnini, ohjaaja Pia Asikainen sekä kuvaaja Joona Pettersson. Koko tiimimme oli kutsuttuna mukaan keskiviikon avajaisjuhlaan, jossa alun puheiden jälkeen näytettiin Berliinin filmifestivaalien Teddy Bear voittaja elokuva Hard Paint (ohj, Felipe Matzembacher, Marcio Reolon, Brasil, 2018). Elokuva kertoo tarinan nuoresta gay-kundista, joka ansaitsee rahaa myymällä itseään tanssimalla kotonaan webkameran edessä vartalo väritettynä kauttaaltaan neonväreillä.

Iso lisäys ohjelmatarjontaan on se, että IQMF:ssa on mukana paljon erilaisia festivaalivieraille tarkoitettuja keskustelutilaisuuksia, luentoja, työpajoja, kaikenlaista lisäopetusta liittyen lgbtiq- turvapaikanhakijoiden tilanteeseen jne. Tapahtumassa oli useita kiinnostavia paneelikeskusteluita mm .“Homo-Nationalism and pink washing”, “Youth artivist for change”,  “Whose speaks from whom -Queer activism in 2018”, “Queer faces and migrant voices”. Näistä viimeinen kiinnosti meitä eniten, mutta valitettavasti lentoaikataulumme vuoksi emme ehtineet siihen osallistumaan.

TORSTAI 6.12

Otimme osaa torstaina pidettyyn paneelikeskusteluun nimeltä “The sexual objectification of refugees and migrant people of colour”, joka alkoi Bruce La Brucen elokuvalla “Refugees welcome”. Yksinkertaisesti tarina menee näin: Syyrilainen gay -turvapaikanhakija Saksassa kohtaa rasismia ja joutuu raiskatuksi skinheadien toimesta. Hänet pelastaa tilanteesta valkoinen homoseksuaalinen mies. Vielä samana yönä kuin tämä raiskaus tapahtui, tämä pelastaja henkilö pesee jalkoja raiskatulta ja kaikin puolin kaltoin kohdellulta henkilöltä ja alkaa harrastamaan seksiä tämän kanssa.

Elokuva oli erittäin provokatiivinen.

Elokuvan jälkeisessä paneelikeskustelussa keskusteltiin, miten turvapaikanhakijoita ja värillisiä ihmisiä riistetään ja miten he tulevat hyväksikäytetyiksi samalla kun eivät saa jalansijaa uudessa maassa. Yleisö oli enemmän huolissaan siitä mikä on tukemisen ja auttamisen välinen raja. Me olimme työryhmämme kanssa shokissa siitä, miten helposti tämä raja ylittyy. Hassen piti pitkän puheenvuoron, jossa kertoi mitä “Together” tekee Suomessa ja että Maahanmuuttovirasto toimii Suomessa niin, että turvapaikanhakijoilla pitää olla kantasuomalaisten todistus tai muuta tukea, jotta heitä uskotaan.

PERJANTAI 7.12

“Baher of Finland” oli valittu mukaan festivaalin lyhytelokuvien sarjaan ja elokuva esitettiin näytöksessä, jossa mukana oli kolme muuta lyhytelokuvaa. Valitettavasti festivaali joutui aikapulan vuoksi perumaan osaltamme Q&A osion, joten Pia ja Hassen pitivät alustuksen aiheesta ja dokumentista yleisölle ennen näytöksen alkua. Näytös oli loppuunmyyty ja osa työryhmästämme joutui istumaan portailla. “Baher of Finland” otettiin salissa vastaan valtavalla suosiolla ja ohjelma sai isot spontaanit aplodit.

Vaikka virallinen Q&A oli osaltamme peruttu, niin näytöksen jälkeen alkoi kuitenkin epävirallinen Q&A  kun iso joukko ihmisiä tuli antamaan palautetta, kommentoimaan dokumenttia ja kysymään lisää aiheesta jne. Ihmiset olivat hyvin vaikuttuneita dokumentista ja suruissaan gay -turvapaikanhakijoiden tilanteesta Suomessa.

MATKA

Matka oli tiimillemme matka kaikin puolin antoisa. Oli kiinnostavaa katsoa monenlaisia elokuvia, käydä paneelikeskusteluissa sekä keskustella tapaamiemme elokuvantekijöiden ja festivaalivieraiden kanssa ja jatkaa illanviettoja Amsterdamin baareissa ja klubeilla aina pikkutunneille saakka. Elokuvien taso festivaaleilla vaihteli suuresti, mukana oli todella hienoja teoksia, jotka koskettivat. Laajaan tarjontaan mahtui tietenkin mukaan myös ei niin onnistuneita elokuvia. Leffoista erityisen mieleenpainuva oli dokumenttielokuva Bixa Travesty (Tranny Fag) ohj. Claudia Priscilla /Kiko Goifman, Brasil 2018). Elokuva kertoo Mac Linn Da Quebrada -nimisestä Sao Paulolaisesta transsukupuolisesta taiteilijasta / aktivistista. Leffassa oli persoonallisia, rohkeita kuvakulma ratkaisuja ja muutenkin tekemisessä oli läsnä rentous ja leffassa oli anarkistinen, vapaa meininki. Festivaalin parhaaksi elokuvaksi jury valitsi elokuvan ruotsalaisesta Silvana Imam- nimisestä feministiräppääjästä kertovan dokkarin Silvana (ohj..Mika Gustafson, Olivia Kastebring, Christina Tsiobaneli, Ruotisi 2017), jota valitettavasti emme nähneet, koska se esitettiin samaan aikaan Baher of Finlandin kanssa. Lyhyt elokuvasarjan voitti hollantilainen elokuva High tide (ohj. Claire Zhou).

Baher of Finland on nähtävillä Yle Areenassa https://areena.yle.fi/1-4315114

ja toivottavasti vielä muillakin festivaaleilla niin Suomessa kuin maailmalla.

TYÖRYHMÄ BOF:in puolesta

Pia Asikainen, dokumentin ohjaaja

Hassen Hnini, HeSetan hallituksen jäsen